Perkeleen Fujitsu-Siemenä

Perkeleen Fujitsu-Siemens Amilo Pro V3405:sen ceeputuuletin sanoi eilen sopimuksensa irti, piti ensin helvetillistä meteliä ja sitten kone alkoi sammuilla ylikuumenemisen takia vähän väliä, ja voin käyttää konetta vain n. 5-10 min. kerrallaan ja yritän tässä saada siirrettyä kamojani siirtokovalevyille ennen kuin vaihdan takaisin vanhaan junanvessaan, Ibarin T20:seen.

Kone menee takuukorjaukseen mutta arvioivat eilen puhelimessa korjauksen kestävän 3-6 viikkoa! Miten hitossa tuulettimen vaihto voi kestää niin kauan? Minä tekisin tuon ehken kolmessa minuutissa, pitäisiköhän pyytää tuuletin mukaan ja vaihtaa itse? (Pysyyköhän takuu voimassa tuolloin?). No sentään vastasivat puhelimeen vain 20 min. odottelun jälkeen, mikä oli 13 minuuttia nopeammin kuin Elisa - onneksi hupelimessani on kaiutin.

Pitääkin vaatia toista konetta siksi aikaa, on tuo sen verran pitkä, oikeastaan sairaan pitkä huoltoaika.

Vihje kaikille: Pitäkää ne backupit ajantasalla. (Noloa myöntää, mutta omani ovat kesäkuulta...)

Hiljaa leijuvat jalat

Siivoteessani löysin tälläisen vanhan runoni, jonka olen kirjoittanut päivä sen jälkeen kun keskosena syntynyt tyttäreni pääsi, 2kg, 200g painavana rääpäleenä (Huonoimmillaan hän painoi alle kilon), lastenklinikan teho-osastolta kotiin. En tiedä miten tämä muihin vaikuttaa sen verran henkilökohtainen asia tuo on, mutta tätä lukiessani minusta tuntuu, että joskus minäkin onnistun runoilussa vaikken runoilija olekaan.

Aamun roikkuva valo
lepattaa katulamppujen nöyrissä päissä
lumi kirskuu hiljaa leijuvien
jalkojeni alla
sairaalassa
pieni peputon olento
puetaan oravahaalariin
ja vihdoin, varovasti, hyvin varovasti,
viedään kotiin.

Tyttärelleni, 22.3.1990

P.S. Nyt se pieni rääpäle on 170 cm pitkä kapinallinen intelletkuelli, jonka hivenen myöhästyneestä teiniydestä löytyy kuvaus tuolta: Vauvasta raivoavaksi teiniksi. Onneksi hänen kohdallaan pahin on jo ohi, sillä nuorimmainen on nyt saapumassa pahimpaan vaiheeseen, tosin merkkien mukaan hän vaikuttaisi olevan helpompi tapaus kuin sisarensa.

Mies - ilmeinen pedofiili

Seuraa tuohtunut vuodatus. (21.12. Muokattu hivenen, mutta en kuitenkaan puuttunut kuin muutamiin kirjoitusvirheisiin ja lisäsin tuon mainosten antama kuva kohdan)

Nyt näkyy blogistaniassa olevan pinnalla keskustelu alusvaatteista, pedofiliasta ja pedofilian kytköksistä mainosmaailman, tai ylipäätään maailman erotisoitumiseen. Sinällään olen siitä, että varsinkin mainosmaailma on ylierotisoitunut, samaa mieltä, mutta minua moinen erotiikalla romppeen kauppaaminen vain kyllästyttää, en ymmärrä miksi minulle yritetään myydä esim. autoja vähäpukeisilla naisilla (Tosin nykyisin automainokset ovat siirtyneet seuraavaan vaiheeseen: Miesten loukkaamiseen, mitä hiton tekemistä lasten transformerilla on auton kanssa? Kuvittelevatko mainostajat että jokainen mies todellakin on pikkupoika? Moinen on luokkaavaa)? Tiedän kyllä mikä niissä beibeissä on ideana, kyse lienee amerikkalaisesta ajatuksesta : mitä parempi auto sitä hanakammin mehukkaat mimmit tulevat kyytiin, mikä tietyn tyyppisten naisten kanssa pitää paikkansa, nykymaailmassa raha tuo valtaa ja valta kiehtoo tietynlaisia naisia.

Sari Näreen kommentti jossa nuo H&M:n alusvaatemainokset yhdistettiin pedofiliaan, Piilo Pedofiliaan, oli vähintäinkin omalaatuinen ja tarkoitushakuinen. Jonkin asian syyttäminen piilopedofiliaksi on lähes kuin miehen syyttäminen potentiaaliseksi raiskaajaksi, miehellä on pippeli joka miehen kiihoittuessa kasvaa kyrväksi, niinpä hän on Potentiaalinen Raiskaaja. (Samalla periaatteella kaikki naiset todellakin ovat huoria, Potentiaalisia Huoria). Lähes mistä tahansa voi vetää johtopäätöksen että se on piilopedofiliaa kunhan tarpeeksi viitsii vaivata älynystyröitään, muttei se siitä ajatuskulusta totta tee. Jaa miksi vedin tuon potentiaalisen raiskaajan tähän? Odottakaa hetki niin ehkä se kohta selviää, en itsekään vielä tiedä, kirjoitan tätä, kuten tavallista, ihan vain tajunnanvirta menetelmällä.

Toki ymmärrän ajatustenjuoksun jossa noiden mainosten antama nais-, ja mieskuva vaikuttaa lapsiin, kuten epäilemättä tekeekin, vaikuttavathan ne aikuisiiinkin, ja tätä kautta lapset tulevat alttiimmiksi pedofiilien puheille; mielikuvaksi saattaa tulla se, että jokaisen on jo lapsena koettava seksin ilot. Tästä huomaa merkkejä kun lueskelee teinien lehtiä, siellä palstoilla esipuberteettiset ja hikiseen murrosikäiset lapset pähkäilevät pitäisikö seksiin jo suostua. Ja vaikka mainokset lapsiin vaikuttavatkin (On muuten suunnattoman ylimeilistä kuvitella etteivät ne vaikuttaisi meihin kaikkiin) , niin eivät ne eroottiset mainokset kuitenkaan mitään (piilo)pedofiliaa ole, ne ovat vain eroottisia ja niiden on tarkoitus vedota aikuisiin. Ja lapsiaan voi kasvattaa huomaamaan median antaman kuvan virheellisyyden, ja sitten ylimielinen kommentti: jos minä onnettomana kasvattajan olen moiseen kyennyt niin kyllä muidenkin tulisi kyetä. (Lapseni tosin kyseenalaistavat kaiken, minutkin, ja tutkivat itse asioita ja mudostavat sitten mielipiteitä - ja välillä lyttäävät minut väittelyissä - mikä on vain hyvä asia, siihen olen pyrkinytkin. Ihania kakaroita)

Itse toivoisin mainostajilta kekseliäämpää mainostamista kuin pelkästään seksillä myyymistä, en periaatteesta (Periaatteesta vihaan ihmisiä joilla on periaatteita) suostu ostamaan mitään jota mainostetaan seksillä ja olen näin menettänyt yhden lempijäätelöistäni.

Pedofilia on kammottava asia, ja kuten Mitvit sanoo, se on niin kammottava asia ettei sutta pidä huutaa koko ajan. Pahimmassa tapauksessa koko sana, ja sitä myöten mahdollisesti koko asia, arkipäiväistyy, ja parhaimmassakin tapauksessa hysteria todellakin levittyy niin laajalle että kohta syytetään lapsiaan halailevaa ja suukottelevaa isää insestistä. Ja kyllä, tämä olisi se parempi skenaario, silloin vanhemmat olisivat varuillaan, pedofiilejä on olemassa ja heitä pitää varoa.

Jo nykyisellään ilmapiiri on sellainen etten ainakaan minä uskaltaisi lähteä lastenhoitajaksi, olisihan se jotenkin epäilyttävää mikäli iso mies haluaa huonolla palkalla hoitaa lapsia. Tästä löytyy kuvaus aiemmasta postauksestani, joka tosin oli yksittäinen tapaus, mutta sinällään kuvaava. Ja kuvaus siitä kuinka mielemme pelaa - mielellämme pelataan - pelejä löytyy Jatulintarhasta.

Käyvätkö muutkin naiset kuin Jenny mielessään tuon keskustelun? Miehillehän tuo pähkäily on arkipäivää (Mikä' on yksi osoitus ylierotisoitumisesta), sitä joutuu miettimään jonkin iltapäivälehden nuorta 18 vuotiasta tyttökuvaa katsoessaan suhtautumistaan tajutessaan tytön seksuaalisesti puoleensavetäväksi ja kun tyttö on nelikymppisen näkökulmasta katsottuna lapsi aiheuttaa se korppien raakumista mietintämyssyssä. Itse tosin naisten kohdalla suosin vanhempia naisia: Seksi alle kolmikymppisen kanssa on pedofiliaa :)

Naisia ei saa stereotyypitellä huoriin ja madonnaan, ei, naiset tulee käsitellä yksilöinä. Media luo kuvaa naisesta joka sitä sun tätä ja vielä tuotakin, joka kuva ei pidä paikkansa ja blaablaablaa. Mutta miessukukuntaa saa mäiskiä vaikka millä leimalla päähän, kuten vaikkapa pedofiilin tai raiskaajan tai mikä nyt sattuu sillä hetkellä eniten vituttamaan; sitä mies on.

Saaran kommentit kuten: "Menettääkö mies näillä uutisoinneilla oikeutensa elää normaalia elämää - mitä se nyt sitten miehelle onkaan.", Öh? Ihan samaa elämää kuin naisillakin? Aikamoista miesten lyttäämistä. Tai: "mutta tässä tilanteessa, kun joka päivä otsikoissa on jokin pedofiiliskandaali, ei jumankauta voi olla välillä epäilemättä omaa järkeään, silloin kun päästää lapsensa vielä vieraiden miesten seuraan." Ja sitten vielä valitetaan ettei kouluissa ole miesopettajia tai päiväkodeissa miespuolisia "tarhasetiä" (Jo ajatus tarhasedästä luo kuvan huuliaan lipovasta pedofiilistä) "Miksi toiset miehet fantasioivat seksistä lasten kanssa ja toiset ilmeisesti taas eivät?" Täh? Mitäh? Ööh? (Ja perään liuta äännähdyksiä joilla on tekemistä ihmetyksen ei kiihottuneisuuden kanssa) Kuinka niin ilmeisesti eivät? Ilmeisesti Saaran tarkoitus on sanoa että oletusarvoisesti miehet fantasioivat seksistä lasten kanssa? Mutta moinen yleistäminen on sallittua, nainenhan on - Lennonia lainatakseni - Nigger of the world, kärsinyt tuhansien miessukupolvien alamaisena, ja nyt on jokaisen miehen tunnettava syyllisyyttä tuosta esi-isiensä toteuttamasta alistamisesta.

Ja paskat! Minä olen määritelman mukaan feministi, kuten taannoin huomasin lueskellessani joitain naistutkimus-, ja feministisiä kirjoja (Kiits vinkeistä Siren olivat mielenkiintoisia, odottelen vielä yhtä kirjastoon), mutta en minä lähde kantamaan jotain kollektiivista miehistä vastuuta joidenkin ääripoikkeusten (vaimon hakkaajien, raiskaajien, pedofiilien, sukupolvia kestäneen naisten alistamisen yms.) takia, toki sanoudun jyrkästi irti moisten kusipäiden teoista ja toiminnasta ja haluan heidät tuomiolle. Mutta minun mielessäni kaikki ihmiset - ihonväristä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta yms. huolimatta (Mutta kuten olen maininnut olen hyvin ennakkoluuloinen uskovaisia - ja muitakin ihmisiä jotka yrittävät selittää miten minun tulee elää - kohtaan) - ovat oletusarvoisesti samanarvoisia kunnes toisin todistetaan.

Mutta tässä tilanteessa, kun joka päivä otsikoissa on jokin pedofiiliskandaali, ei jumankauta voi olla välillä epäilemättä omaa järkeään, silloin kun päästää lapsensa vielä vieraiden naisten seuraan.

Menettääkö nainen näiden mainosten johdosta oikeutensa elää normaalia elämää - mitä se nyt sitten naiselle onkaan?

Miksi toiset naiset fantasioivat seksistä lasten kanssa ja toiset ilmeisestikään eivät?

Noin päin käännettyinä nuo eivät ole läheskään yhtä loukkaavia, sillä kaikki tajuavat niiden typeryyden.

Oletusarvohan on se, että nainen ei ole seksuaalisuutensa vietävissä - vaikka julkisuudessa olleet todistusaineistot välillä toista esittävätkin.

Esimerkki naisista jotka ovat pillunsa vietävissä ovat nämä naimatarjouksia murhamiehille jakavat naiset (miksi naaaiset aina rakastuvat renttuihin? pitkätukka hyypiöhin pilvilinnan rakentajiin, murhamiehiin kammottaviin, sehän tässä huolestuttaa, sehän tässä huolestuttaa, kuinka meidän kunnon miesten käy? Alkuperäinen laulu on Juliet jonesin sydämen tuotantoa), ja toinen, lievempi, esimerkki ovat ne naiset jotka tulevat kiehnäämään kyljessäni vaikka sanonkin olevani onnellisesti naimisissa (Mikä muuten niitä naisia vaivaa? Minä olen iso, ruma ja kovaääninen mies, jota iso osa ihmisistä pelkää, miksi he kiinnostuvat minusta? ). Lukiessani tuollaisia yleistyksiä miehistä minusta välillä tuntuu että Panu on oikeassa; miehet ovat se sorrettu sukupuoli, mutta vain lukiessani tuollaisia yleistyksiä.

Hei, tähän väliin tiedotus: Tajusin juuri miksi vedin tuon potentiaalinen raiskaaja jutun tähän mukaan, katsoin vähän aika sitten uudelleen ROKS dokkarit (Ensimmäisen ja toisen osan ) ja sieltähän se oli peräisin, joku nainen siellä sanoi kaikkien miesten olevan potentiaalisia raiskaajia ja käveleviä dildoja.

Ilmeisesti jostain kumman syystä naispedofiilejä ei ole lainkaan tutkittu, tai ainakaan en pikaisella haulla löytänyt kuin yhden linkin USA:aa kohahduttaneeseen Opettaja-oppilas tapaukseen. Ylipäätään se, että mies on sukupuolisuhteessa vaikkapa 14 vuotiaaseen lapseen on ehdottoman tuomittavaa, mutta mikäli asetelma on toisinpäin niin, karrikoidusti, sekä miehet että naiset hymähtelevät ja taputtavat hyväksikäytettyä poikaa selkään "Hyvä jätkä, hei, sulla kävi hyvä tuuri!"(Mielestäni lapsiin sekaantuminen on naisen tekemänäkin tuomittavaa)
Kaksinaismoralismia? Eipä tietenkään, ajatuskuvio tuntuu olevan seuraava: Miehethän ovat jo poikasina kyrpänsä vietävissä, joten ei se poikanen siinä kärsi, kuten tytöntyllerö kärsii jos häneen tyttösenä tungeudutaan. (Toki tiedän että jo koskettelu ja verbaalinenkin ahdistelu ilman lapsen - tai aikuisenkaan - lupaa on traumaattista lapselle)

Olen viimeaikoina ollut huomaavinani että mainoksissa ollaan nyt luomassa mieskuvaa jossa mies tuijottaa tissejä, vihaa homoja eikä koskaan kasva aikuiseksi. (MTV3 MAX, ne transformer automainokset, mallinuken nännit nöpöttävät automainokset jne.)

Pidätän oikeudet muutoksiin kunhan olen nukkunut ja olen vähemmän tuohduksissa.

Ja nyt nukkumaan, olen LOMALLA!

Tavisunelmaa

Tuolla Panuhuoneen kommenteissa puhutaan tavisunelmasta, OK talo, farmarivolvo, 1,8 lasta jne.

Tehdäänpä asia selväksi:

Sen tavisunelman toteuttaminen on helvetin raskasta sekä henkisesti, että fyysisesti, jos sen tekee kunnolla!

Kaikki kunnia niille jotka sen kunnialla toteuttavat, tai pitäisi sanoa; siitä kunnialla suoriutuvat.

Yllättävän harva tuntuu pystyvän siihen, mistä osoituksena on mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten määrän jatkuva kasvu ja erojen suuri määrä. Usein käy niin että hankitaan lapsia, ja aletaan sitten hankkia heille taloudellisesti, muttei emotionaalisesti, turvattua lapsuutta. Käytetään aika mainostettujen tavaroiden ja omaisuuden hankkimiseen, sen sijaan että keskityttäisiin siihen mikä on tärkeätä; siihen hankittuun perheeseen. Kuvitellaan että kun perhe näyttää ulospäin "hyvältä perheeltä" on kaikki hyvin. Asunto on siisti, muttei koti kenellekään, lapset pärjäävät hyvin koulussa ja ovat menossa yliopistoon opiskelemaan ilman että heiltä kysytään mitä he haluavat tehdä, monasti käy niinkin ettei lapsi kyseenalaista vanhempiensa hänelle asettamia tavoitteita - jollei teini-iän myllerrystä oteta huomioon ja murrosikä menee nopeasti ohi - ja omii vanhempiensa unelman omasta tulevaisuudestaan ja ihmettelee sitten kolmi-nelikymppisenä että miksi olen niin saatanan onneton?

Rakennetaan se unelmaomakotitalo ja jo rakentamisen ollessa kesken riitaannutaan kaikkien paineiden alla puolison kanssa niin pahasti että ehditään asua uudessa hienossa talossa vain pari vuotta ennen eroa - jollei se ero tule jo rakennuksen ollessa vielä kesken.

Tavisunelma on helvetin raskas tie, jollei siihen ole varautunut ja jollei se ole täysin oma, sikäli sen arvostelijat ovat oikeassa.

On parempi kokeilla omia jalkojaan jossain muussa jollei usko jaksavansa sitä taviselämää, ikävä vain että harva jaksaa sitä toistakaan unelmaa, kapinoidaan tavisunelmaa vastaan koska se tuntuu niin... kapinalliselta. Mutta kapinakin kuluttaa ihmisen loppuun jollei hän missään vaiheessa ole joutunut miettimään mitä todella haluaa elämältään.

Ja olen huomannut että tapaamani kapinalliset ja vaihtoehtoihmiset eivät hekään ole koskaan pysähtyneet todella kyseenalaistamaan valintojaan.

Jossain vaiheessa täytyy miettiä omia valintojaan ja kyseenalaistaa niitä, ja aivan liian usein tämä kyseenalaistaminen tehdään vasta kun valintoja ei enää kyetä muuttamaan. Tällä tarkoitan sitä että kun ne lapset on hankittu ei niistä pääse eroon ilman että aiheutat lapsillesi jumalatonta tuskaa. Kyseenalaistakaa valintanne mutta pitäkää huoli etteivät läheiset kärsi mikäli lähdette seuraamaan uutta unelmaa. Miten tämän voitte tehdä on jokaisen itse keksittävä, minä tein sen niin että olen kaiken ohessa osallistunut kaikenlaisiin taideprojekteihin joita voin pitkälti tehdä kotonta käsin, jolloin olen aina ollut läsnä lasteni ja vaimoni elämässä, vaikken aina olekaan ollut pelaamassa tai leikkimässä lasteni kanssa, toki sitäkin olen tehnyt, mutta minulle - ja toivottavasti lapsillenikin - on ollut tärkeämpää se, että heidän tarvitessaan minua olen ollut tavattavissa, sen sijaan että olisin väkisin leikkinyt heidän kanssaan.

Elämä nyt vain tuppaa olemaan hankalaa, eli sen sitten miten tahansa, siihen on vain sopeuduttava, tai kärsittävä, ja kuoltava onnettomana - mutta kuolemassakin on otettava muut ihmiset huomioon, itsemurha on ratkaisu, joko täysin itseriittoisen ihmisen tai ihmisen jolla ei ole minkäänlaista arvostusta itseään kohtaan, lopullinen ratkaisu jossa kaikki kärsivät.

Mutta mikäli omista valinnoistaan kärsii ei niitä kuitenkaan saa lähteä kostamaan mahdollisille lapsille joita on tullut hankittua, ei ole heidän syynsä ettet valinnut toisin. Jos ne lapset jaloissa pyörivät on heitä yritettävä kasvattaa ja mikä tärkeintä; heidän kanssaan on elettävä. Toistan: Heidän kanssaan on elettävä, oltava läsnä heidän elämässään.

Niitä matkan varrella tulevia muita unelmia on täysin mahdollista toteuttaa siinä ohessa, perheessäkin on jokaisella jäsenellä oltava omaa aikaa ja omia harrastuksia. Se on hankalaa, ja raskasta sekin - varsinkin kun lapset ovat pieniä -, mutta onnistuu kunhan vain nousee sieltä masentuneelta sohvalta TV:n äärestä ja alkaa tehdä.

Ja tuo on se tavisunelman raskain puoli, kuinka sovittaa taviselämä lapsineen, puolisoineen, ja töineen siihen sivu-unelmaansa? Sillä ilman että ottaa aikaa toteuttaakseen muita unelmiaan sitä kasvaa katkeroituneeksi ja lopulta purkaa katkeruutensa lapsiinsa, jotka eivät sitä mitenkään ole ansainneet.

Helvetti! Kuten sanottua: The Elämä on rankkaa, mutta jotenkin siitä on vain selvittävä.

Naisten kiltteyttä ja pornoa

Naisten palkoista

osa 2

Tuli tuossa lueskellessani ihmisten kommentteja Kirjailijan häiriöklinikalla mieleeni jälleen kerran tuo naisten palkan pienuus - tai oikeastaan sen palkan pienuuden olemattomuus. Kirjailijan häiriöklinikalla spekuloitiin Ollilan kommentin, siitä että naisia olisi nimitettävä enemmän johtajan paikoille, johtuvan siitä että naiset olisivat halvempia. Epäilen tuota, sillä Nokialla työskennellessäni oli useimmilla samaa työtä tekevillä samaa tasoa oleva palkka sukupuolesta, ja jopa koulutuksesta (Ei ollut väliä olitko Insinööri, AMK insinööri, tai teknikko, DI:stä en tiedä, mutta luulisin että heillä olisi hivenen Pentti Perusinsinööriä paremmat palkat) riippumatta. Tuskinpa Nuukia maksaa naisjohtajallekaan huonompaa palkkaa sukupuolen mukaan, Shellistä - jonka hallituksesta Ollila käy keräämässä taskurahaa - en mitään osaa sanoa.

Mutta sen olen huomannut että monet naiset, ja miehetkin ei sen puoleen, eivät tajua mm. työnkuvauksen merkitystä, sehän on tarkoitus saada väsättyä sellaiseksi että sitä lukevat - jos sitä nyt kukaan lukee - johtajat, joilla oikeasti on jonkinlainen päätäntävalta palkkojen osalta, uskovat sinun tekevän niin perkeleen hankalaa, tarpeellista ja vaativaa työtä, paras tietenkin olisi jos saisit kaikki vakuutettua erinomaisuudestasi siinä määrin että työkaverisi linjamanageria myöten kuvittelevat sinun olevan korvaamaton. Samoin tavoitteiden toteutumispaperiin on tarkoitus valeh...suurennella saavutuksiaan. Pääsääntö onkin, että kaikkiin omaa työtä koskeviin byrokratian hampaisiin joutuviin papereihin valehdellaan suut ja silmät täyteen, mutta niin että voit vielä jollain tasolla perustella väittämiäsi.

Karrikoidusti kuvattuna: Jos olet asentanut johonkin laitteeseen ohjelmanpätkän betaversion niin olet osallistunut tuotekehitykseen. Ja muistakaa, että Dogbert ei ole vain huvittava sarjakuvakoira, vaan myöskin esikuva ;-P (Kunhan olen valloittanut maailman määrään Dilbert kirjat poltettaviksi ettei kukaan muu saa ideaa ruveta maailmanvaltiaaksi)

Tuttavani kertoi että naiset yleensä kirjoittavat nuo paperit rehellisesti, jopa siinä määrin että he vähättelevät saavutuksiaan, onko sitten ihme jos heidän urakehityksensä jää paremmin valhettelevien jalkoihin? Jollei kykene suurentelemaan tekojaan niin ei niitä ainakaan pienennellä kannata, helvetti soikoon! Jos sitä alkaa vähätellä työtään, niin totta hitossa sitä on oltava kolme kertaa miestä parempi - jos se mies tajuaa muokata todellisuutta itselleen sopivampaan suuntaan.

Asia erikseen onkin se täysin henkilökohtaisiin kokemuksiini perustuva huomio, että ilmeisesti naisista huomattavasti pienempi osa kuin miehistä edes haluaa edetä urallaan johtotehtäviin, joten heitä myöskin harvemmin siellä johtajanpallilla näkee.

Ei se työnantaja sinulle palvelusta tee, sinä teet palveluksen työnantajalle.

Josta työnantajan on maksettava käypä korvaus, jota harvemmin näillä raukoilla rajoilla näkee maksettavan, poikkeuksena ne työnantajan edustajat.

Pornosta

Minh ja Brim kirjoittivat oman mielipiteensä pornosta. Periaatteessa olen heidän kanssaan pitkälti samaa mieltä mikäli pornolla käsitetään tämä nykyinen gynekologi-porno. Ei ainakaan minua tippaakaan kiinnosta katsoa koko ruudun kuvaa jonkun sukupuolielimistä (...puolielimet? Eikös tuo ole hivenen - käyttääkseni suosittua sanaa - heteronormatiivista? Sehän olettaa että pillu ilman kullia on puolikas ja päin vastoin. Entäs kulli-kullilla? Onko se - muutakin kuin suklaavanukkaan nimeksi kelpaava sana - kaksi puolikasta ilman kokonaista?), vielä vähemmän minua kiinnosta nähdä kuinka jonkun toisen sukuelimet työntyvät/tunkeutuvat siihen ensin mainittuun elimeen. Aktin katseleminen 38" ruudunkokoisena on lähinnä ällöttävää, minkä lisäksi siinä menee halut pitkäksi aikaa kun ajattelee omankin seksin näyttävän just siltä samalta typerältä touhulta (Kammottavaksi tuon tekee jo ajatuksenakin näytelty raiskausporno, josta olen kuullut mutten ole nähnyt). Miksi muuten näissä nykypornoleffoissa täytyy aina olla anaaliseksiä, ja onko siitäkin näytettävä makrokuvaa?

Ja nyt suuri kysymys: Miksi helvetissä sitä pornoa on kaikki kanavat täynnä n. klo 01:00-02:00? Siis juuri niihin aikoihin kun minä voisin katsella TV:tä hetken ennen kuin menen nukkumaan. Eikö sitä saatanan pornoa voisi sijoittaa vaikka aamuyöntunteihin? Jos joku sitä haluaa katsoa niin valvokoot perkele koko yön.

Onneksi nykyisin on helppo tallentaa ohjelmia digiboksin kovalevylle ja vaivattomasti katsoa sieltä yöllä vaikkapa Monty Pythonia.

Jotenkin vanhat pokeleffat olivat parempia, vaikka meininki oli aivan tasan yhtä härskiä kuin nykyisinkin, niin sen aikainen kameratekniikka ei vielä päässyt tunkeutumaan 30 milliä aktin sisäpuolelle...

Enkä muuten minäkään voi ymmärtää noita porn...erotiikkamessujen suosiota, olen yksillä sellaisilla käynyt ja totesin ettei meiniki ole minua varten. Minun puolestani S/M lesbot - jos esiintyjät nyt oikeasti sellaisia olivat, saanen epäillä - saavat työnnellä ruoskiaan toistensa peräaukkoon, mätkiä niillä toisiaan, ja alistaa ja nöyryyttää toisiaan, mutta minua moinen ei kiinnosta. Koko messu näytti olevan tosi isojen tissien peräänkuolaavan peräkammarinpojan markä teollinen teollisuushalli unelma, kaikki oli aivan liian räikeätä, härskiä, silmille käyvää minun makuuni. Tosin seksiteollisuuden tuotteistetusta härskiydestä lienee hankala saada aikaiseksi hyväntuulista ja intiiminoloista messua aikaiseksi.

Kiitti vain, minulle riittää ihan parisuhdeseksuaalisuus.

Porno ei muutenkaan yleensä kiihota minua, ja mitä vanhemmaksi tulen sitä vähemmän porno kiinnostaa (Lieneekö testosteronitasoni laskusuunnassa? Vaihdevuodet edessä? :), enemmän kiinnostaa joistain ihmisistä vaatetettunakin tihkuva seksi - enkä tarkoita Eppu Normaaleja vaikka he niin laulavatkin.

Sarjakuvapornosta/erotiikasta löytyy sellaistakin matskua jota on ihan kiva lukea, esim. Ogenki clinic ja . Small favors mutta nekin lähinnä koska niissä seksin muassa on huumoria, ja seksin perhanahan on hauskaa ja humoristista!

Ajan henki

Katselin digiboxini kovalevylle vahingossa tallentamaani Iltakoulu-ohjelmaa - vuodelta 1975 - jossa käsiteltiin mediaa, lähinnä lehdistöä ja sen antamaa kuvaa maailmasta. Ohjelmassa oltiin huolissaan sarjakuvasta ja sen vaikutuksesta lapsiin - minun sukupolveeni - pitkälti samaan tapaan kuin pari vuotta sitten oltiin huolissaan (väkivalta)pelien vaikutuksesta lapsiin, sarjakuvia ei tosin arvosteltu yhtä kovin sanoin kuin pelejä, mutta se varovaisuus oli tuolle ajalle tyypillistä, mutta se siitä.

Huomasin sitä katsoessani itseäni huvittaneen seikan:

Minä, joka valitan siitä, että nykyohjelmat ovat liian nopeatempoisiksi leikattuja, ja joka olen ollut sitä mieltä että kokonainen sukupolvi - 1985 jälkeen syntyneet - on kasvanut keskittymishäiriöiseksi välähdys, välähdys, pintatieto, nyt riitti, viihdettä peliin -sukupolveksi, huomasin kyllästyväni Iltakoulun hidastempoisuuteen. Minäkin olen siis niin tottunut nopeatempoiseen ohjelmistoon etten jaksa katsoa rauhallista asiaan perehtymistä, olen siis aivan samanlainen kuin lapseni, ainakin mitä tulee TV-ohjelmien suhteen.

Sekä tiedotuksen, että viihteen maailmat ovat koko ajan kasvattaneet tempoa, uutisia tulee puolentunnin välein, mutta ne ovat lyhyitä pätkiä - joita ei edes reportaaseiksi voi kutsua - ja esittävät erittäin pintapuolista tietoa maailmasta ja sen tapahtumista, kuinka pitkään tämä tiedonvalityksen rytmin kiihtyminen voi jatkua? Uskon ettei kovin pitkään, sillä kun internet on nyt korvaamassa realtime uutiskanavana TV:n, niin uskoisin että ajankohtaisohjelmien on ennen pitkää uusiuduttava pidemmiksi ja kattavammin uutisten polttopisteessä olevaa aihetta käsitteleviksi, olen jo ollut huomaavinani merkkejä tästä esim. YLE Teemalla.

Itse olen huomannut, että olen yhä enemmän ja enemmän palannut vanhojen tiedotusvälineiden - lehtien - ja uusien, mutta hidastempoisemman - internet ja sieltä pitkähköt asiaa ja sen taustoja valottavat jutut - pariin, ihan vain saadakseni rauhallisesti perehtyä asiaan ja hivenen rauhoittuakin uutisten äärellä.

Juicen Ajan henki kappale on nyt enemmän ajankohtainen kuin se oli syntyessään:

" Mä olen vapaa huolistain!
Mä nautin Dolce Vitaa!
Kun telkka elää puolestain
en itse mistään piittaa!
Jos uutiset vois nauhoittaa
ja kattoo uusintoina,
se sielunkin vois rauhoittaa
niin kuin se muukin roina"

Minä muuten tallennan puoli yhdeksän, ja kymmenen uutiset kovalevylle ja katson ne joskus yöllä... jos jaksan.

Huomaan tulevani yhä enemmän ja enemmän Marisevan joukon kaltaiseksi, taidankin seuraavaksi kirjoittaa niistä nykymaailman asioista jotka ärsyttävät minua, alkaen tekniikkaa väärinkäyttävistä teineistä päätyen joka asiasta kitiseviin vanhuksiin - joiden joukkoon olen hitaasti mutta varmasti menossa.

P.S. Muistan lapsuudestani ajan jolloin Aku Ankkaa pidettiin porvarin juonena saada lapset uskomaan kapitalismin olevan se ainoa ja oikea järjestelmä. Olivatkohan tuon ajatuksen esittäjät sittenkään aivan väärässä? Ehkei se ollut porvarin juoni, mutta... ;-)

Rasismia, muita ennakkoluuloja ja pakolaispolitiikkaa

Dagboekissa, kissanpoikia viiksekkäitä ja hesarin Mitä ajattelin tänään blogeissa on ollut keskustelua rasismista ja päätin kantaa oman tuulessa väräjävän korteni kekoon.

Minä olen ennakkoluuloinen ihminen, en tosin ihonvärin perusteella vaan uskonnon, kun joku - oli uskontokunta mikä tahansa - sanoo minulle että hän on "elävässä uskossa" tms. vastaavaa, muutun heti jollen nyt aivan rasistiseksi niin erittäin ennakkoluuloiseksi häntä kohtaan, sillä tapaamistani uskovaisista lähes kaikki haluavat määrätä kuinka minä, ja muut ihmiset elävät. (Tosin itselläni on samoja taipumuksia joten en siinäkään mielessä ole mitenkään täydellinen ihminen, mutta sentään tiedostan puutteet itsessäni ja yritän päästä niistä eroon) Joten vaikka minulla onkin erivärisiä-, ja -uskontoisia ystäviä, en väitä olevani mitenkään suvaitsevainen. Monessa mielessä jopa päin vastoin. Minä mm. kannatan valikoivaa pakolaispolitiikka, pakolaisista tulisi valita ne jotka ovat A) suurimmassa vaarassa, B) heistä kaikkein koulutetuimmat ja C) rankata tiettävästi rikollinen aineisto pois jo alkuunsa. C) kohta on ongelmallinen, kuinka me voimme tietää milloin mahdollinen rikosmerkintä alkuperämaan papereissa on ns. kansalaistoimintaa ja milloin kysessä on ollut todellinen rikollisuus (TM). Miten tämä ongelma ratkaistaan sitä en tiedä. Joku voi nyt tästä vetää sen johtopäätöksen että olen epäinhimillinen ajatellessani ihmisten kärsimyksien kohdalla kotimaani etua - siitä vain, pitäkää minua minä lystäätte, minua ei pahemmin kiinnosta muiden mielipteet itsestäni.

Kissanpoikia kirjoittaa rasismista asettaen sen hyvin tiukasti rajattuun sanakirjamääritelmään. Ja sinällään tämä on periaatteessa ihan ok, mutta miksi sitten kutsuisimme erittäin ennakkoluuloista suhtautumista maahanmuuttajiin jollei rasisimiksi? Saa ehdottaa miksi kutsutaan sitä että halutaan rajata maahanmuuttajista esim. afrikkalaissyntyiset pois pelkästään heidän syntymämantereensa perusteella. Samaan syssyyn joku voisi keksiä jonkin sanan käsittäämään ennakkoluuloista suhtautumista mm. teineihin, jostain syystä heidät kaikki pakataan samaan lokeroon ja siellähän pysyvät! Teiniys tosin on ajan kuluessa poistuva ongelma, ihonväri ei - paitsi tietenkin Michael Jacksonin kohdalla, mutta hän lienee hyvin harvinainen poikkeus.

Se että koen vääräksi sen että tummaihoinen ystäväni ensin poistetaan Helsingin juna-aseman asemalaiturilta hänen odottaessaan minua ei pitäisi olla mitenkään ihmetyksen aihe. Asemalaituri ja myöskin aseman sisätilat ovat julkisia paikkoja joissa ihmiset odottavat joko omaa junaansa tai jotakuta muuta tulevaksi, mikäli he eivät aiheuta mitään todellista (Todelliseksi häiriöksi en laske jonkun teiniporukan kovaäänistä keskustelua tai mustan miehen, tai romanimiehen seisoskelua tms.) häiriötä, niin miksi heidät olisi poistettava paikalta? Varsinkaan kun VR:n junat on viime aikoina lähes järjestään myöhästelleet, ja eiväthän he poista niitäkään ihmisiä jotka pummaavat rahaa - niitä saamarin feissareita¹ - välillä hyvinkin agressiivisesti, juopuneista puhumattakaan. Ja se että hänet sitten poistetaan kahvilasta jossa hän istuu ostamansa kahvikupin äärellä - mikä seikka ei tosin tuosta dagboekin kommentistani käynyt ilmi - se on erittäin ihmeteltävää käytöstä.

Suomi on maahanmuuttajille vieläkin hyvin rankka maa, ja yhä rankemmaksi se tuntuu käyvän. Mikäli heidän halutaan kotoistuvan - vai mikä se termi nykyisin onkaan - niin sen, että he noudattavat lakeja pitäisi riittää, vaikka he muuten käyttäytyisivätkin meistä poikkeavalla tavalla ei sen pitäisi olla ongelma. Minä asustellessani ulkomailla olen noudattanut ko. maan lakeja, mutta muutoin olen elänyt oman kulttuuriperimäni mukaan. Tietenkin mikäli tästä aiheutuu huomattavaa häiriötä muille on asiaan puututtava, mutta silloinkin pitäisi ratkaisu löytää yleisesti hyväksytyistä virallisista säännöistä; talonyhtiön järjestyssäännöistä, kaupungin järjestyssäännöistä, laista jne.

Mutta anti olla, mikäli jatkan puhun kohta itseni pussiin, mikä ei olisi mitenkään uutta, sitä paitsi minun on lähdettävä hankkimaan perheelleni leipää.

¹ He ovat ärsyttävämpiä kuin pummaavat juopot, he yrittävät vedota ihmisten syyllisyydentuntoon, he ovat jopa ärsyttävämpiä kuin puhelinmyyjät, olenkin nykyisin oppinut vastaamaan kysymyksiin: "Kiinnostavatko ihmisten/eläinten/kasvien/Jyrki J.J. Kasvien oikeudet?", että: "Kyllä kiinnostaa." Ja jatkan matkaani. Jos seuraavat minua omapa on ongelmansa, sen enempää kuin muutenkin pistän erilaisten järjestöjen tukemiseen eivät minulta rahaa saa. Olen jopa hartaasti miettinyt rahojeni pois vetoa mm. Amnesty, oikeutta eläimile ja Greenpeace järjestöiltä kyllä minä niille muutamalle sadalle eurolle vuodessa jotain muutakin käyttöä kuin feissareiden palkanmaksu keksin. Saas nähdä mitä teen ensi vuonna, jääkö ainoaksi avustuskohteekseni lastenklinikka?

Pedofiili ja estolistat

Tämän päivän (5.12.2006) Iltalehdessä oli juttu (En löytänyt ko. artikkelia iltalehden ilmaisesta verkkoversiosta, joten ohessa artikkeli skannattuna) joka oli otsikoitu:

Tämä ei ollut seksin ostoyritys lapselta:
"Saat rahaa yhdestä yöstä"

Jaa ei vai:
Tapahtumahetkellä kolmetoistakesäinen tyttö kertoo:
"Mies alkoi kehua, että minulla on nätit silmät. Hän sanoi, että saisin paljon rahaa yhdestä yöstä. Hän halusi että olisin lähtenyt hänen asunnolleen"
Ja jatkaa:
"Tyttö kieltäytyi ja kertoi olevansa 13-vuotias. Mies sanoi että hän tykkää vähän nuoremmista, kun ne säilyvät paremmin."

Ja myöhemmin mies oli uusinut tarjouksensa 13-vuotiaalle ja 10-vuotiaalle tytölle. Mies oli myöskin yrittänyt väkisin suudella 13-vuotiasta.

Käräjäoikeus oli pitänyt tytön kertomusta luotettavana, mutta siltikään ei käräjäoikeuden mukaan ollut pitävää näyttöä siitä että mies olisi "yhdellä yöllä" tarkoittanut nimenomaan sukupuoliyhteyttä, ja syyte seksipalveluiden ostoyrityksestä alaikäiseltä meni nurin.

No voi sun... Mitä sitten näiden pedofiilien pitäisi tehdä? Kysyä lapsilta että: "Tulisitko luokseni panemaan?" No jaa, auttaisikohan tuokaan, voidaanhan kuvitella että hän halusi tytön panevan asioita muistiinsa (Tai korvan taakse kuten edesmennyt Juice lauloi Panomies biisissään). Tämä päätöshän antaa niille saatanan pedoille vapaat kädet tarjota alaikäisille rahaa seksistä. Joku toinen pedofiili saattaa kylläkin jossain toisessa käräjäoikeudessa saada samanlaisesta teosta jopa tuomionkin, mutta onpahan pedofiileillä yksi päätös jolla voivat puolustella tekoaan.

Kun taas minä en enää uskalla edes katsella ympärilleni kesäisin, uskallapa edes hetki liian pitkään katsoa jotain tyttöä - edes omaasi - niin pedofiiliksihän sinua luullaan. Toki tiedän ettei tuo aivan täysin totta ole, mutta siltä minusta on alkanut tuntua. Varsinkin kun kaverini on jo kerran saanut kokea tämän pedofiilihysterian seuraamukset: Raivoa, pahoinpitely ja pedofiliaa. Kansalaiset pelkäävät hysteerisesti pedofiilejä, estäen näin normaalit suhteet lasten ja miesten - naisethan eivät ole seksuaalisia olentoja, eikä heidän joukostaan missään tapauksessa löydy pedofiilejä - kanssa. Tiedä häntä voinko myöhemmin saada syytteitä siitä että olen saunonut alasti lasteni kanssa ja olenhan minä kosketellut heitä alastomina ihan pikkuvauvoista lähtien, helvetti, samassa kylpyammeessakin olemme olleet yht'aikaisesti. Mutta hei, älkää ihan heti lynkatko minua, please, olen parantanut tapani, nykyisin käyn saunassa vain laillisessa iässä olevien ihmisten kanssa ja kylpyammettakaan, tuota haureuden tyyssijaa, ei meillä enää ole.

Ja sitten yhteiskunta on valjastamassa nettiyhteyksiä salaisilla kieltolistoilla, jottei lapsipornosivuille pääsisi. Eikös ensi alkuun kannattaisi kitkeä nämä saatanan pedofiilit pois kaduilta kuleksimasta? Varsinkin tuon estolistan salaisuus antaa aiheen epäillä sen laatua, mistä minä tiedän mitä operaattorit - jotka nyt saivat luvan estellä pääsyä erilaisiin verkko-osoitteisiin - estävät? Kuka vahtii mitä osoitteita niillä estolistoilla on ja kuka vahtii operaattoria, joka nyt on saanut virallisen luvan ryhtyä sensoriksi, toimintaa? Todellisuudessahan nuo listat eivät millään lailla estä pedofiilien pornonvaihtorenkaiden toimintaa.

Kiirusta & Rannan Ville

Tässä on viime aikoina ollut sellainen kiire, että tuntuu siltä että juoksee itsensä perässä, mutta ei hätiä mitiä: jo kolmen viikon päästä on ihan oikea vapaapäivä tiedossa! Sitä ennen on työtä seitsemän päivää viikossa, kuten on ollut viimeiset neljä viikkoa.

Niinpä kirjoitan vain lyhyen kommentin tuohon Ville Rannan tapaukseen, joka on jo elektroonisessa ajanlaskussa vanhentunut juttu, mutta se nyt vain ottaa minua päähän.

Henkilökohtaisesti pidin alkuperäistä Ville Rannan sarjakuvaa huonona, ja olen alusta alkaen ollut sitä mieltä että hän aivan tietoisesti hankki itselleen julkisuutta - siis teki provokaationsa aivan täysin oman etunsa tähden, tosin siitä ei tainnutkaan seurata hänelle edukasta julkisuutta - ja käytti tässä välineenä/tekosyynä sananvapauden puolustamista.

Mutta...

Ville Ranta:
"Olen raivoissani. Journalismikritiikin vuosikirja maanitteli ja kerjäsi minua tekemään "rehellisen ja peittelemättömän" sarjakuvamuotoisen esseen siitä, mitä minun ja lehdistön välillä tapahtui Muhammed-kohun aikaan. Minä tein kuusi sivua. Nyt ne ei uskalla julkaista sarjakuvaa, koska yhdessä kuvassa on Muhammed, ja kirjaan kirjoittava musliminainen ei sitä hyväksy. "Emme halua lähteä tietoisen loukkaamisen tielle.""

...mikäli tuo pitää paikkansa - en ole kuullut Journalismikritiikin vuosikirjan toimittajien kantaa asiaan - on Suomalaisen lehdistön innostus vaalia omaa vapauttaan siirtynyt jälleen piiloon jonnekin kiven alle, olemme ilmeisesti palaamassa vanhaan hyvään Suomalaiseen tapaan: Itsesensuuriin - tosin Islaminuskon suhteen emme ole ainoa maa joka niin tekee. Vielä jotenkin ymmärrän suomalaisten Imaamien suuttumuksen, vaikkei heillä kylläkään ole mitään oikeutta vaatia suomalaisia tomimaan kuten he haluavat. Mutta se, että suomalainen lehdistö, vieläpä Journalismikritiikin vuosikirja, ei uskalla julkaista kuvaa jossa Muhammed esiintyy on mielestäni persiistä ja syvältä, erittäin syvältä.

Ville Rantahan ei käsityskykyni mukaan tuossa alkuperäisessäkään sarjakuvassaan mitenkään kiihoittanut kansanryhmää vastaan, eli se lainpykälä ei - yhä edelleen; käsittääkseni - sovi sensuurin perusteeksi. Samoin sananvapauslaissa oleva maininta sananvastuusta (Vai miten se nyt meni, en nyt ehdi lukea lakia, hyppään puuhun ihan vain perse edellä) ei sovi tähän, Suomessa kun on saanut mielinmäärin pilkata uskontoja jo vuosikymmeniä, käsittääkseni tämä "lupa" "saatiin" ei kauaakaan Hannu Salaman "salamaoikeudenkäynnin" jälkeen. Ei yhtä uskontoa voi/saa asettaa muiden uskontojen yläpuolelle pelkästään siitä syystä että osa - länsimaista katsoen enemmistö - sen edustajista on kiihkomielisiä ja väkivaltaisia. Jos kerran Jeesusta ja kristittyjen Jumalaa saa arvostella ja käsitellä rankastikin niin tasapuolisuuden nimissä saman "luvan" pitää koskea myöskin muita uskontoja PISTE.

Mietin tässä hartaasti teenkö itse asian puolesta jotain (Vaikkapa piirtää tuherran Muhammedin, Lehti aloitti jo aikas hyvin: Allah luultua pienempi ja Profeetta 1, Profeetta 2, Profeetta 3), mutta joka tapauksessa Ville Ranta on oikeassa puolustaessaan sanan/ilmaisunvapauttaan, ja ikävä kyllä myöskin suhteellisen yksinäinen don Quijote. Lehdistömme ja muukin media kun näyttää nostaneen raukkamaisuutensa aivan uudelle tasolle.


Työmaakoppi a'la nykytaide

Ja asiasta kolmanteen, käväistessäni Micro$oftin seminaarissa otin kuvan Suuresta Skismast...anteeksi Kiasmasta. Mitä ne oikein valitteli sen rakentamisen aikoihin, hyvinhän tuo sopii ympäristöönsä, eihän sitä ollenkaan erota muista työmaakopeista...

(Mikä *ttu tätä bloggeria vaivaa? Miksei se meinaa hyväksyä tuota kuvaa ei sitten millään? Esiintyykö siinä pohjoisen kylmyydessä kuumapäisiltä muslimeilta piilotteleva Profeetta Muhammed?)