Kiirusta & Rannan Ville

Tässä on viime aikoina ollut sellainen kiire, että tuntuu siltä että juoksee itsensä perässä, mutta ei hätiä mitiä: jo kolmen viikon päästä on ihan oikea vapaapäivä tiedossa! Sitä ennen on työtä seitsemän päivää viikossa, kuten on ollut viimeiset neljä viikkoa.

Niinpä kirjoitan vain lyhyen kommentin tuohon Ville Rannan tapaukseen, joka on jo elektroonisessa ajanlaskussa vanhentunut juttu, mutta se nyt vain ottaa minua päähän.

Henkilökohtaisesti pidin alkuperäistä Ville Rannan sarjakuvaa huonona, ja olen alusta alkaen ollut sitä mieltä että hän aivan tietoisesti hankki itselleen julkisuutta - siis teki provokaationsa aivan täysin oman etunsa tähden, tosin siitä ei tainnutkaan seurata hänelle edukasta julkisuutta - ja käytti tässä välineenä/tekosyynä sananvapauden puolustamista.

Mutta...

Ville Ranta:
"Olen raivoissani. Journalismikritiikin vuosikirja maanitteli ja kerjäsi minua tekemään "rehellisen ja peittelemättömän" sarjakuvamuotoisen esseen siitä, mitä minun ja lehdistön välillä tapahtui Muhammed-kohun aikaan. Minä tein kuusi sivua. Nyt ne ei uskalla julkaista sarjakuvaa, koska yhdessä kuvassa on Muhammed, ja kirjaan kirjoittava musliminainen ei sitä hyväksy. "Emme halua lähteä tietoisen loukkaamisen tielle.""

...mikäli tuo pitää paikkansa - en ole kuullut Journalismikritiikin vuosikirjan toimittajien kantaa asiaan - on Suomalaisen lehdistön innostus vaalia omaa vapauttaan siirtynyt jälleen piiloon jonnekin kiven alle, olemme ilmeisesti palaamassa vanhaan hyvään Suomalaiseen tapaan: Itsesensuuriin - tosin Islaminuskon suhteen emme ole ainoa maa joka niin tekee. Vielä jotenkin ymmärrän suomalaisten Imaamien suuttumuksen, vaikkei heillä kylläkään ole mitään oikeutta vaatia suomalaisia tomimaan kuten he haluavat. Mutta se, että suomalainen lehdistö, vieläpä Journalismikritiikin vuosikirja, ei uskalla julkaista kuvaa jossa Muhammed esiintyy on mielestäni persiistä ja syvältä, erittäin syvältä.

Ville Rantahan ei käsityskykyni mukaan tuossa alkuperäisessäkään sarjakuvassaan mitenkään kiihoittanut kansanryhmää vastaan, eli se lainpykälä ei - yhä edelleen; käsittääkseni - sovi sensuurin perusteeksi. Samoin sananvapauslaissa oleva maininta sananvastuusta (Vai miten se nyt meni, en nyt ehdi lukea lakia, hyppään puuhun ihan vain perse edellä) ei sovi tähän, Suomessa kun on saanut mielinmäärin pilkata uskontoja jo vuosikymmeniä, käsittääkseni tämä "lupa" "saatiin" ei kauaakaan Hannu Salaman "salamaoikeudenkäynnin" jälkeen. Ei yhtä uskontoa voi/saa asettaa muiden uskontojen yläpuolelle pelkästään siitä syystä että osa - länsimaista katsoen enemmistö - sen edustajista on kiihkomielisiä ja väkivaltaisia. Jos kerran Jeesusta ja kristittyjen Jumalaa saa arvostella ja käsitellä rankastikin niin tasapuolisuuden nimissä saman "luvan" pitää koskea myöskin muita uskontoja PISTE.

Mietin tässä hartaasti teenkö itse asian puolesta jotain (Vaikkapa piirtää tuherran Muhammedin, Lehti aloitti jo aikas hyvin: Allah luultua pienempi ja Profeetta 1, Profeetta 2, Profeetta 3), mutta joka tapauksessa Ville Ranta on oikeassa puolustaessaan sanan/ilmaisunvapauttaan, ja ikävä kyllä myöskin suhteellisen yksinäinen don Quijote. Lehdistömme ja muukin media kun näyttää nostaneen raukkamaisuutensa aivan uudelle tasolle.


Työmaakoppi a'la nykytaide

Ja asiasta kolmanteen, käväistessäni Micro$oftin seminaarissa otin kuvan Suuresta Skismast...anteeksi Kiasmasta. Mitä ne oikein valitteli sen rakentamisen aikoihin, hyvinhän tuo sopii ympäristöönsä, eihän sitä ollenkaan erota muista työmaakopeista...

(Mikä *ttu tätä bloggeria vaivaa? Miksei se meinaa hyväksyä tuota kuvaa ei sitten millään? Esiintyykö siinä pohjoisen kylmyydessä kuumapäisiltä muslimeilta piilotteleva Profeetta Muhammed?)