Rasismia, muita ennakkoluuloja ja pakolaispolitiikkaa

Dagboekissa, kissanpoikia viiksekkäitä ja hesarin Mitä ajattelin tänään blogeissa on ollut keskustelua rasismista ja päätin kantaa oman tuulessa väräjävän korteni kekoon.

Minä olen ennakkoluuloinen ihminen, en tosin ihonvärin perusteella vaan uskonnon, kun joku - oli uskontokunta mikä tahansa - sanoo minulle että hän on "elävässä uskossa" tms. vastaavaa, muutun heti jollen nyt aivan rasistiseksi niin erittäin ennakkoluuloiseksi häntä kohtaan, sillä tapaamistani uskovaisista lähes kaikki haluavat määrätä kuinka minä, ja muut ihmiset elävät. (Tosin itselläni on samoja taipumuksia joten en siinäkään mielessä ole mitenkään täydellinen ihminen, mutta sentään tiedostan puutteet itsessäni ja yritän päästä niistä eroon) Joten vaikka minulla onkin erivärisiä-, ja -uskontoisia ystäviä, en väitä olevani mitenkään suvaitsevainen. Monessa mielessä jopa päin vastoin. Minä mm. kannatan valikoivaa pakolaispolitiikka, pakolaisista tulisi valita ne jotka ovat A) suurimmassa vaarassa, B) heistä kaikkein koulutetuimmat ja C) rankata tiettävästi rikollinen aineisto pois jo alkuunsa. C) kohta on ongelmallinen, kuinka me voimme tietää milloin mahdollinen rikosmerkintä alkuperämaan papereissa on ns. kansalaistoimintaa ja milloin kysessä on ollut todellinen rikollisuus (TM). Miten tämä ongelma ratkaistaan sitä en tiedä. Joku voi nyt tästä vetää sen johtopäätöksen että olen epäinhimillinen ajatellessani ihmisten kärsimyksien kohdalla kotimaani etua - siitä vain, pitäkää minua minä lystäätte, minua ei pahemmin kiinnosta muiden mielipteet itsestäni.

Kissanpoikia kirjoittaa rasismista asettaen sen hyvin tiukasti rajattuun sanakirjamääritelmään. Ja sinällään tämä on periaatteessa ihan ok, mutta miksi sitten kutsuisimme erittäin ennakkoluuloista suhtautumista maahanmuuttajiin jollei rasisimiksi? Saa ehdottaa miksi kutsutaan sitä että halutaan rajata maahanmuuttajista esim. afrikkalaissyntyiset pois pelkästään heidän syntymämantereensa perusteella. Samaan syssyyn joku voisi keksiä jonkin sanan käsittäämään ennakkoluuloista suhtautumista mm. teineihin, jostain syystä heidät kaikki pakataan samaan lokeroon ja siellähän pysyvät! Teiniys tosin on ajan kuluessa poistuva ongelma, ihonväri ei - paitsi tietenkin Michael Jacksonin kohdalla, mutta hän lienee hyvin harvinainen poikkeus.

Se että koen vääräksi sen että tummaihoinen ystäväni ensin poistetaan Helsingin juna-aseman asemalaiturilta hänen odottaessaan minua ei pitäisi olla mitenkään ihmetyksen aihe. Asemalaituri ja myöskin aseman sisätilat ovat julkisia paikkoja joissa ihmiset odottavat joko omaa junaansa tai jotakuta muuta tulevaksi, mikäli he eivät aiheuta mitään todellista (Todelliseksi häiriöksi en laske jonkun teiniporukan kovaäänistä keskustelua tai mustan miehen, tai romanimiehen seisoskelua tms.) häiriötä, niin miksi heidät olisi poistettava paikalta? Varsinkaan kun VR:n junat on viime aikoina lähes järjestään myöhästelleet, ja eiväthän he poista niitäkään ihmisiä jotka pummaavat rahaa - niitä saamarin feissareita¹ - välillä hyvinkin agressiivisesti, juopuneista puhumattakaan. Ja se että hänet sitten poistetaan kahvilasta jossa hän istuu ostamansa kahvikupin äärellä - mikä seikka ei tosin tuosta dagboekin kommentistani käynyt ilmi - se on erittäin ihmeteltävää käytöstä.

Suomi on maahanmuuttajille vieläkin hyvin rankka maa, ja yhä rankemmaksi se tuntuu käyvän. Mikäli heidän halutaan kotoistuvan - vai mikä se termi nykyisin onkaan - niin sen, että he noudattavat lakeja pitäisi riittää, vaikka he muuten käyttäytyisivätkin meistä poikkeavalla tavalla ei sen pitäisi olla ongelma. Minä asustellessani ulkomailla olen noudattanut ko. maan lakeja, mutta muutoin olen elänyt oman kulttuuriperimäni mukaan. Tietenkin mikäli tästä aiheutuu huomattavaa häiriötä muille on asiaan puututtava, mutta silloinkin pitäisi ratkaisu löytää yleisesti hyväksytyistä virallisista säännöistä; talonyhtiön järjestyssäännöistä, kaupungin järjestyssäännöistä, laista jne.

Mutta anti olla, mikäli jatkan puhun kohta itseni pussiin, mikä ei olisi mitenkään uutta, sitä paitsi minun on lähdettävä hankkimaan perheelleni leipää.

¹ He ovat ärsyttävämpiä kuin pummaavat juopot, he yrittävät vedota ihmisten syyllisyydentuntoon, he ovat jopa ärsyttävämpiä kuin puhelinmyyjät, olenkin nykyisin oppinut vastaamaan kysymyksiin: "Kiinnostavatko ihmisten/eläinten/kasvien/Jyrki J.J. Kasvien oikeudet?", että: "Kyllä kiinnostaa." Ja jatkan matkaani. Jos seuraavat minua omapa on ongelmansa, sen enempää kuin muutenkin pistän erilaisten järjestöjen tukemiseen eivät minulta rahaa saa. Olen jopa hartaasti miettinyt rahojeni pois vetoa mm. Amnesty, oikeutta eläimile ja Greenpeace järjestöiltä kyllä minä niille muutamalle sadalle eurolle vuodessa jotain muutakin käyttöä kuin feissareiden palkanmaksu keksin. Saas nähdä mitä teen ensi vuonna, jääkö ainoaksi avustuskohteekseni lastenklinikka?