Oli sitten pakko koskea kun kiellettiin

Kouluttamattoman unix/linux adminin ja örveltäjän mielipiteitä herranties mistä.

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Arvolatautunut neekeri

Suomesta tuntuu löytyvän yllättävän paljon ihmisiä jotka väittävät neekeri sanan olevan "arvolatautumaton".

Mitä ilmeisimmin nämä ihmiset eivät ole tutustuneet neekeri sanan historiaan maassamme.¹ Tosiasiassa neekeriys on Suomessakin hyvin negatiivisesti (arvo)latautunut, varsinkin neekeri sanan alkuperäisten käyttäjien - suurten ikäluokkien - keskuudessa. 50-luvun koulukirjojen mukaan suurille ikäluokille opetettiin neekereiden olevan alempiarvoisia olentoja, oikeastaan ei ihmisiä lainkaan.

Isäni kertoman mukaan jo murteita puhuvia suomalaisia, esim. häntä, karjalanmurretta puhunutta, pidettiin -40-50-lukujen koulussa kirjakieltä puhuvia lapsia tyhmempinä ja alempiarvoisempina. Isääni evakkolapsi statuksestaan johtuen muutenkin pidettiin sekä opettajien, että muiden abo-originel^H^Haalien taholta, pummina ja kolmannen luokan lapsena. (Onkohan evakkolasten kokemasta syrjinnästä tehty tutkimusta tai edes kirjoitettu kirjaa? Jollei niin olisi jo aika). Itse asiassa isäni koulussa murteellinen - varsinkin karjalankieli ja -murre - puhe oli ehdottomasti kielletty. Mikäli isäni ei olisi opetellut puhumaan kirjakieltä² ei hänellä kuulemma olisi ollut mitään mahdollisuuksia päästä opinnoissaan juurikaan kansakoulua pidemmälle.

Jos saman rodun ja saman maan kansalaisten välillä ylläpidettiin 1940-50 -luvuilla opettajien taholta tuollaisia rasistisiksi luokiteltavia ennakkoluuloja, niin kuinka voimme kuvitella että heidän opettamanaan neekeri sana olisi ollut arvolatautumaton?

Vielä minun lapsuudessani kotonani olleessa kirjassa (Julkaisuvuosi oli muistaakseni 1968, taisi olla jokin eläintietosanakirja, kun seuraavan kerran käyn vanhempieni luona vilkaisen vieläkö heiltä löytyy ko. kirja) neekereiden mainittiin olevan geneettisesti kehittymättömiä. Lapsuuteni Suomi oli hyvinkin rasistinen ja ennakkoluuloinen (esim. olin nelivuotias kun homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistui rikoslaista ja voi niitä raukkoja ensimmäisiä "venepakolaislapsia" jotka tulivat kouluumme), joten sikäli olemme päässeet pitkälle, mutta todelliseen suvaitsevaisuuteen on vielä pitkä matka.

En ole kieltämässä neekeri sanan käyttöä, kuinka voisinkaan? Ei minulla, kuten ei kenelläkään muullakaan, ole valtaa siihen mitä ihmiset puhuvat, mutta neekerin viljelijöiden on ymmärrettävä että se sana ei ole millään lailla arvolatautumaton, en oikeastaan tiedä voiko mikään sana ollakaan arvolatautumaton.

¹ En tosin minäkään muutoin kuin muutamaa vanhaa koulukirjaa lukemalla.
² Mikä lienee syy siihen että vanhempani yrittivät parhaansa mukaan opettaa minut puhumaan kirjakieltä, mistä johtuen sain ensimmäisillä luokilla jatkuvasti tapella koska minua pidettiin snobina, tappeleminen ja turpaan saaminen jatkui kunnes opin puhumaan slangia.

4 Comments:

At 7:25 ip., Blogger Ana said...

Olikos se eilinen vai tään päivän Hesari, jossa oli pikkasen vinksua siitä, kannattaako ketä huudella tai ei geneettisesti kehittymättömäksi, meinaan jos itellä on 93,5-prosenttisesti sama geenistö kuin suloisella pikku rheesusapina-apsukalla.

Ja se oli sitte rheesus- eikä jeesus-.

 
At 8:51 ip., Blogger सारी said...

Nämä nimittelyjutut ovat aika simppeleitä. Testaan itselläni, miten haluaisin itseäni kutsuttavan tai kuvailtavan, ja sitten sovellan sitä muihin ihmisiin.

Jos ihonvärillä on jotain merkitystä (aika harvoin itseasiassa on) voi aivan helposti mielestäni puhua ihonväristä, ei neekeriydestä. Jos taas tarvitaan etnisiä tarkenteita, itse suosisin kyllä kansallsuuteen viittavia tai sitten hätätapauksessa nimea "afrikkalainen" "aasialainen" jne.
Vaikka jos minua kutsutaan eurooppalaiseksi, en ole enää ihan varma etteikö se olekin vaan herja...

 
At 3:43 ap., Blogger Johannes Knektman said...

Nimittely on lähes aina loukkaavaa - paitsi ehkä ystävällissävyinen nimittely ystävien parissa, mutta se onkin eri juttu se - joten siitä tulisi pidättäytyä. Normaalissa elämässä moiseen ei oikeastaan ole tarvetta kuin poikkeustapauksissa.

Mutta entäpä rikoksista uutisoitaessa? Saattaa olla tarpeen mainita rikoksen tekijän tuntomerkkejä ja toimittajien ongelmana on se kuinka kertoa tapahtumasta jossa epäilty tai syyllinen on näkyvästi vähemmistöön kuuluva, sillä valtaväestö (me) helposti leimaamme vähemmistön sen edustajien laitapuolenkulkijoiden mukaan emmekä vähemmistön enemmistön mukaan.

On mielenkiintoista kuinka kaikki poliittisesti korrektit eufemismit tuntuvat muuttuvan vähitellen merkitykseltään negatiivisiksi samaa tahtia kuin niitä käytetään julkisessa sanassa.

Vaikkapa maahanmuuttaja, sekin on nyt jo saamassa, jollei ole jo saanutkin, negatiivisen merkityksen vaikkei se itsessään sisällä kuin toteamuksen. Joskus mieleeni tulee, että toimittajat tarkoituksellisesti edistävät tätä kehitystä, ja joskus tuntuu etteivät (Isojen lehtien, tv-kanavien jne.) toimittajat joko käsitä valtaansa, tai vaihtoehtoisesti ovat juopuneet vallastaan. (Ja kyllä, toimittajilla on yllättävän suuri valta yhä edelleen, tosin IMHO se on hitaasti kuihtumassa)

Kumma kyllä en ainakaan vielä ole huomannut median muokkaavan "työperäistä maahanmuuttoa" negatiiviseen suuntaan, kuten vaikkapa saksalaisten pelkoon puolalaisten putkimiesten invaasiosta. Vielä toistaiseksi Suomessa siedetään työteliäitä maahnmuuttajia.

 
At 4:28 ap., Blogger Johannes Knektman said...

Minä kirjuuttlin notta: ...tulisi pidättäytyä. Normaalissa elämässä moiseen ei oikeastaan ole tarvetta kuin poikkeustapauksissa...

Tuosta puuttui jotain välistä:

...tulisi pidättäytyä. Samoin ihonvärin korostamisesta, normaalissa elämässä moiseen ei oikeastaan ole tarvetta kuin poikkeustapauksissa...

 

Lähetä kommentti

<< Home