Mellakointia, aktivismia ja kuumetta

Yli viikonpäivät kuumeeni on hillunut 39° C paremmalla puolella, nyt alkaa helpottaa, se hyvä puoli tässä on, että tulin puolivahingossa lopettaneeksi tupakoinnin. Toivottavasti ihan lopullisesti, tuntuu siltä, että ainakin fyysiset vieroitusoireet olisivat menneet kuumeillessani. Mutta se henkilökohtaisista tiedotteista.

Kuumehoureisena katselin vappuna uutisia pienimuotoisesta mellakoinnista VR:n makasiineilla ja puolet sumentuneesta mielestäni hurrasi porukan aktiivisuudelle, toinen puoli halusi heilutella tuomitsevaa sormea idiotismin edessä.

Kaukaisessa menneisyydessä olin aktivisti ja anarkisti ja anarkisti olen (ehkä) vieläkin, en vain enää keski-ikäisenä äijänä jaksa osallistua toimintaan muutoin kuin järkkäämällä silloin tällöin rahoitusta "Kaupunkikuvaa tuhoavaille" tarra-, yms. projekteille ja kauan sitten olen ollut mukana järjestämässä jotain tukikonsertteja yms. (esim. Kapikselle.) Tosin en enää ole edes tuota tehnyt moneen vuoteen, aika ei ole riittänyt, minkä lisäksi nykyisin puikoissa on jo seuraava sukupolvi ja vanhojen partojen, joista aika on hionut pois pahimmat särmät ja terävimmät kulmat, oli aika jäädä katsomaan touhua sivusta. Vuoritalokin tuli ja meni...

Minä hyväksyn kansalaistottelemattomuuden ja jossain tapauksissa suoranaisen laittomuudenkin, alunperin määrittelin asian näin: Mikäli tarkoituksena on ajaa "hyvää asiaa"(TM), saattaa lainrikkominen olla oikeutettua. Ongelmia tuokin tuon "hyvän asian"(TM) määrittely. Mikä on "hyvä asia"(TM)? Jos minä ja kymmenen muuta ihmistä katsomme, että sikanaudan vapauttaminen oikeuttaa kauppaan murtautumisen, onko silloin sikanaudan vapauttaminen "hyvä asia"(TM)? Joidenkin aktivistien mielestä asia oli juuri näin ja itsekin olin vielä 80-luvulla taipuvainen ajattelemaan niin, kunnes teimme kaverini kanssa testin; aloimme hitaasti ja varmasti "myydä" erästä asiaa, joka ajoi vain minun ja kaverini etua, aktivistitovereillemme. Vaivihkaa ujutimme asian puheeseen vitsinä jne. ja lopulta huomasimme ettei siitä enää tarvinnut itse puhua, ryhmähenki oli astunut kuvioon mukaan ja meidän asiastamme olisi helposti saanut tehtyä "hyvän asian"(TM). Jos me onnistuimme (Tai lähinnä manipulaattorina taitava ystäväni - joka ohimennen sanoen on mukana, ja hyvin menestyksekkäästikin, politiikassa - onnistui.) siinä noin helposti kuinka helppoa onkaan todella taitavien manipulaattorien saada ihmiset toimimaan miten he haluavat? Joten "hyvä asia"(TM) ei oikeuta lainrikkomiseen.

Seuraavaksi totesin, että minun vilosoohviselle ajattelukapasiteetilleni oli aivan liian suuri asia tehdä moraalisia päätelmiä edes omasta moraalittomuudestani, saatikka sitten siitä milloin lainrikkominen oli oikeutettua, joten jätin asia miettimisen ja jatkoin toimintaa lähinnä laillisella puolella, talonvaltauksia lukuunottamatta.

Kantani kansalaistottelemattomuuteen on se, ettei ihmisiä saa vahingoittaa, eli hyväksyn jossain tapauksissa omaisuuden vahingoittamisen.

Tosin omaisuuden vahingoittaminen ei koskaan ole niin yksinkertaista kuin monet fundamentalistisimmat aktivistit/anarkistit kuvittelevat, henkilökohtaiseen omaisuuteen kajoaminen aiheuttaa lähes aina omaisuuden omistajalle traumoja koska heidän reviirilleen on tunkeuduttu ja tämä saattaa aiheuttaa huomattavan suurta pelkoa ja henkistä kärsimystä. Joten oman kantani mukaan jonkun tietyn henkilön omaisuuteen kajoaminenkin on off-limits. Isot-Pahat-Yritykset(TM) ovatkin asia erikseen, niiden kahdalla olen joskus valmis joustamaan "säännöstäni".

Mutta varsinaiseen vappuhulinointiin; se oli mielestäni vastuutonta, ei siksi, että he heittelivät kiviä poliisin niskaan, ja vaikka pidänkin kohtuuttomana ja typeränä pelastuslaitoksen ihmisten heittelemistä kivillä, ei sekään sinällään ollut vastuutonta -- typerää kylläkin. Vastuutonta oli sen kokon rakentaminen niinkin isoksi kuin miltä se TV:ssä näytti! Mitä ilmeisimmin näillä nuorilla ei ollut mitään käsitystä tulen käyttäytymisestä ja varsinkaan sen leviämismekanismeista.

Myöhemmin A-talkin haastattelussa tv:ssä joku tyttö, joka oli ollut järjestämässä prekariaattimarssia, sanoi suurinpiirtein näin: "Kokko oli pienehkö ja keskellä hiekkaista isoa pihaa, eikä sillä ollut leviämismahdollisuuksia." Ja jatkoi siitä kuinka porukkaa ärsytti kokon moneen kertaan tapahtunut sammuttaminen. Tytön lausunto osoitti vain tietämättömyyttä tulen luonteesta. Olen useasti käynyt makasiineilla - olen ollut siellä kesätöissä jo silloin kun siellä vielä liikkui tuoretta tavaraa käytetyn sijasta - ja tiedän millaisesta paikasta on kyse ja osaan suhteuttaa tuon kokon siihen (Kokon kokoarvioni sai myöhemmin tukea ystävältäni joka oli vappuyönä käväissyt paikanpäällä vilkaisemassa tapahtumia.) ja voin sanoa, että todennäköisyys tulen leviämiseen makasiineihin ja muuhun ympäristöön niinkin kuivalla ilmastolla oli, jollei nyt suuri, niin ei ainakaan olematon.

Ja nythän, ehkä mellakoinnnin ja kokon saamasta kohusta innostuneena, jotkut idiootit menivät tuhopolttamaan The Makasiinit. Heidän ja meidän onneksemme pelastuslaitos osaa hommansa ja palo ilmeisesti pysyi aisoissa. Tai ehkä nämä pyromaanit toivoivatkin palon leviämistä tuhoisaksi, mistä sitä tietää mitä pyromaani fantasioi sytyttäessään taloa.

Varmistivatkohan he ettei sisällä varmasti ollut ketään ennen sytyttämistä? Tämä eilinen, viime tietojen mukaan tuhopoltto oli typeryyden huippu, jolla ei toivottavasti ole mitään tekemistä minkään muun ismin kuin idiotismin kanssa, muutoin suomalainen aktivismi saa pahan kolauksen vielä toistaiseksi suhteellisen hehkeänä loistavaan kilpeensä.

Sinällään tuo vappuinen pikkumellakka ja nyt tämä mkasiinien tuhopoltto piristänevät suomalaisen median aktivismikeskustelua mikä ei voi olla vaikuttamatta aktivismin tulevaisuuteen, toivottavasti vaikutus on kaikinpuolin positiivinen ja eri aktivistiryhmittymät saavat media-aikaa ja toivottavasti esille laitetaan sanavalmiita nuoria. (Minä muuten heitän ennustuksen: Ne nuoret jotka taannoin olivat A-talkissa, ovat näkyvästi mukana politiikassa n. 10 vuoden päästä. Kaikki ne neljä, myöskin se Business opportunisti director (Jolla tittelillä kulkevat eivät kokemukseni mukaan osaa tehdä mitään, mutta puhuvat pirun paljon siitä kuinka heidän työnsä nostaa firman arvoa, joskin kukaan ei koskaan yleensä muista heidän tehneen milloinkaan mitään.) päätyvät politiikkaan, sanokaa minun sanoneen.

Sinällään, olen prekariaatin kanssa monessa asiassa samaa mieltä, kaikkein eniten pätkätyöläisyyden osalta, ja ehkä kansalaispalkankin osalta, en vielä ole muodostanut täysin lopullista mielipidettä kansalaispalkan suhteen, mutta itse tunnen kymmeniä ihmisiä jotka virallisen tahon mukaan ovat työttömiä l. "tuottamattomia yksiköitä" (Mol:in ja Kelan päätöksistä tulee mieleen, että he ajattelevat kortistoissaan olevia ihmisiä yksikköinä, ei ihmisinä. Jonka vastine on työelämän "Resurssi", resursseja on aina helpompi potkia pois kuin ihmisiä...), mutta jotka ovat aktiivisia kansalaistoiminnassa he mm. käyvät vanhusten luona ja juttelevat näiden kanssa, järjestävät ilmaisia taidenäyttelyitä, konsertteja, erilaisia kerhoja yms. tapahtumia. Järkkäävät nuorille bändeille harjoitustiloja, keikkoja ja jopa rahoituksia & studioaikaa levytykseen, eli auttavat herran ties missä kansalaisprojekteissa. Virallisen yhteiskunnan kannalta he ovat hyödytöntä rahanmenoa...

Mutta entäpä jos kaikki vastaava, työttömien, eläkeläisten ja työsskäyvienkin vapaaehtoisvoimin toteuttama harrastetoiminta lopetetaan? Jos tyttömyyspäivärahalla omaishoitajana toimivat lopettavat hoitamisen ja laittavat omaisensa sairaalaan? Mitenkäs yhteiskunta järjestäisi kaikki nuo toiminnot?

Toki on työttömiä jotka haluavat olla työttömiä ja eivät haluakaan tehdä mitään, vain olla ja möllöttää ja ehkä ryypätä itsensä hengiltä, mutta uskon heidän olevan vähemmistössä. Ihminen tarvitsee tekemistä ja jollei palkkatyötä ole, hän ennemmin tai myöhemmin keksii itselleen tekemistä tai jollei keksi kuolee nopeasti pois pelkkään tylsistymiseen tukehtumalla.

Päätän täältä näihin totuuden sanoihin: Saisi alkaa sataa, tuutin täydeltä vaikka joka yö ja päivä. Nimim. allerginen...