Runoraaditta (Raamattu ja homous)
Tarkoitukseni oli kirjoittaa kristinuskon ja raamatun suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen, olin väsännyt pitkän sepustuksen siitä, mutten enää näe mitään syytä siihen, sillä Malkus ja Arcus sanovat asiat paremmin ja asiantuntevammin.
Runoraati sitten loppui, ainakin toistaiseksi. Tämän jakson runoista en, Huldénin runoa lukuunottamatta, juurikaan pitänyt (Miksi Kirstinä, joka mielestäni on hyvä runoilija, oli kaikista runoistaan valinnut IMHO yhden huonoimmistaan?), mutta löysin sentään uuden inhokin, Mika Kivelän.
Tosin löysin netistä muutaman hänen runonsa ja pidin kuitenkin ensimmäisesta runosta tuolla: Unikare / Mika Kivelä, eikä toinenkaan huono ole, tavanomainen vain. Ennen koko kaverin leimaamista lienee paikallaan edes yhden hänen kokoelmansa lukeminen.
Tämän rustaamisen aloitin ohjelman aikana:
Kirjoittavat sonetteja runoilustaan
sotkevat mukaan viattomat tätinsä
passiivisuuttaan dokumentoivat
eksyvät erinomaisuuteensa
kaipailevat Melleriä
ymmärtävät vain tutisevan partansa
Mutta tätä eivät saa minua kieltämään:
ei se pitkätukka pohjalaasen vika ole
näytti meille maailman palasia
riihiä meteorinkuopissa pelejä peilittömille
jollaisiin eivät kykene myötiäiset
Enkä minäkään, mutten olekaan runoilija, vaan/vain lukija.
posted by Johannes Knektman @ 00:18
4 Comments:
Et viittis alkaa seuraamaan Dr. Benin blogia? Olis niin mielenkiintoista lukea sinun ( ja vaimosi) komentteja siitä. Toivoo Heinämö (myös parikymmentä vuotta aviossa koossa)
Runoilijana myönnän olevani otettu päästessäni "uudeksi inhokiksi". Myönnän siihen jopa joskus tietoisesti pyrkiväni. Hassua huomata kuinka yleisesti oletetaan runon kertovan minusta itsestäni.
heh, tiedän minkä egobuustin saattaa saada ikävästäkin arvostelusta, puhumattakaan inhokin asemasta ;)
Useampi vuosi sitten eräällä kirjallisuusfoorumilla arvosteltiin omakustanteena julkaisemaani novellikokoelmaa: "Aiheet ovat ällöttäviä, ideoiden kuljetus ei vie edes puolitiehen ja kieli tuo mieleen lukutaidottoman sähkeen." Jumalauta! Egoni ei tuon jälkeen enää mahtunut 100 neliön asuntooni! (Kieli oli tarkoituksella rikkonaista, pompahtelevaa ja sieltä täältä puuttui avainsanoja, muutoin arvostelu osui oikeaan.)
Siitä kirjasta sain myytyä pois kaikki painamani kappaleet, vielä kun saisi nuo muutamat kustantamani sinkutkin myytyä pois.
Muuten, juuri se, että kirjoitat muista runoilijoista tuolla sävyllä luo sinusta ylimielisen kuvan, mikä saattaa olla tarkoituksesikin. Mistä saisin käsiini yhden kirjasi?
Ainakin Akateeminen myy ja Kirjaston täti tai setä voisi tietää.
Lähetä kommentti
<< Home