Miksi me katsomme sosiaalipornoa?

Mitä helvettiä meidän ja median moraalille on tapahtunut?

Muistan ajan jolloin katsoin dokumentin, jossa puhuttiin jonkin etelä-amerikan maan katulapsista ja poliisin tukemista - taisi niissä olla pari poliisia mukanakin - kuolemanpartioista jotka tappoivat näitä lapsia, järkytyin ja halusin tehdä jotain parantaakseni katulasten oloja. En osannut tehdä muuta kuin lähettää paheksuvan kirjeen kyseisen maan presidentille, mutta minun oli tehtävä jotain - ihan mitä tahansa - koska tunsin että velvollisuuteni oli osoittaa moisen olevan väärin, sillä järkytyin toisella puolella maapalloa olevien lasten kohtalosta ja halusin edes ruohonjuuritason toiminnalla pestä omaatuntoani.

Nykyisin vilkaisisin vastaavaa dokumenttia ja kääntäisin kanavan ajattelematta sen kummemmin, en enää välitä, jossain vaiheessa minusta ja käsitykseni mukaan lähes koko kansakunnastamme tuli kyynistä. Jollei se koske meitä, se ei koske meitä...

Miksikö mietin tätä? Käänsin tänään puolikolmen aikaan BBC-Worldille ja näin pätkän tuosta haastattelusta, "Millions of Austrians are expected to gather before their TVs to watch the exclusive footage taped in a "secret location"."

Millaista moraalittomutta osoittaa toimittaja joka haastattelee häntä tv:ssä?
Millaista moraalittomutta osoittaa tv-kanava joka lähettää sen?
Millaista moraalittomutta osoittavat ne miljoonat ihmiset jotka katsovat haastattelun?
Millaista moraalittomuutta osoitan minä kun melkein katsoin sen ennenkuin tulin järkiini?

Eikö tuolla tytöllä ole elämässään ollut aivan tarpeeksi ongelmia muutenkin, ilman että häntä ja hänen kammottavaa kohtaloaan levitellään miljoonien - koska tuo on downloadattavissa netistä ehkä satojen miljoonien - ihmisten eteen. Mikä sai toimittajan tekemään tuon haastattelun? Miksi ihmiset katsovat sen? Kauhistellakseen tytön kohtaloa? Mikä helvetin korviketerapeutti TV:stä on tullut? Toimiiko TV nykyisin korvike Samu Sirkan sijasta terapeuttinamme; minulla menee huonosti mutta tuolla tytöllä menee vielä huonommin, eix o kauheeta?

Kauhistelisivat myöskin omaa haluaan katsoa toisen ihmisen - josta itsestään he eivät välitä, vain hänen mediaseksikkäästä kohtalostaan - tragedian sisälle, se on pahempaa tirkistelyä kuin seksuaalisten pervertikkojen tirkistely, ja silti ihmiset kuvittelevat olevansa parempia kuin puskissa vaaniva tirkistelijä.

Ei helvetti, nyt kyynisyys saa riittää, alan jälleen osallistua aktivistien touhuihin, sillä minun on tehtävä jotain. En halua että lapseni joutuvat elämään maailmassa jossa todellisen ihmisen kammottava kohtalo on samalla mediaseksikästä viihdettä.

Hmmm... Olen tekemässä kuoroteokseen sanoja, ja siihen tarvitaan maailmanlopun tunnelmaa ja aiemmin idea oli hakusessa, tuossa median ja ihmisten käyttäytymisessähän sitä riittää... Ehkä siitä on hyvä aloittaa, tiedänpähän ainakin, että vähintäin kuoron jäsenet ja kilpailutuomarit joutuvat kuulemaan viestini.