Oli sitten pakko koskea kun kiellettiin

Kouluttamattoman unix/linux adminin ja örveltäjän mielipiteitä herranties mistä.

sunnuntaina, marraskuuta 12, 2006

Putkimies vai insinööri?

Hesarin talousosan etusivu oli otsikoitu kuten tämä juttukin. Väliotsikkona on: Koulutus tuo lisää palkkaan, jos opiskelee oikeita aineita. Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund "Uskoo silti, että koulutus yhä kannattaa. Pitäisi vain lukea oikeita aineita. Mieluiten teknologiaa. Humanistiset aineet eivät liksaa tuo, ja se pitäisi jokaisen ilman laskelmiakin tajuta." Sinälläänhän tuo pitää paikkansa, mutta jutusta saa sen vaikutelman, että Asplundin mielestä humanistisia aloja opiskelevat ovat niin tyhmiä etteivät edes sen vertaa tajua, että valitsisivat "oikeita aineita" (Aivan kuin humanistiset aineet eivät olisi "oikeita" aineita, vaan jotain lastenleikkiä). Myöhemmin Asplund lieventää lausuntoaan: "Eihän koulutusta voi katsoa vain tuottona", artikkelista tosin saa sen käsityksen että hänen mielestään koulutusta olisikin katsottava juuri tuoton - yksittäisen henkilön ja yhteiskunnan saaman (taloudellisen) hyödyn - kannalta. Esimerkiksi tohtorin tutkinto ei hänen mielestään kannata. Samoin etsikkoaikaa ei yliopistoissa ja korkeakouluissa saa vietellä, mikä tosin on nykyisen hallituksenkin - jonka pääministeri ilmeisesti sai itse suoritettua opiskelunsa ennätysajassa, jotta hänellä on varaa arvostella pitkiä opiskeluaikoja... (Muistaakseni häneltä kului siihen aikas kauan aikaa) - kanta.

Jokaisella tulisi ilmeisesti olla selvilla jo heti lukion jälkeen mitä aikoo loppuelämänsä tehdä, ei mikään pieni taakka 18-20 vuotiaalle ihmistaimenen alulle. Minä olen nelikymppinen enkä vieläkään tiedä mitä tekisin isona, teknologiaopiskeluni ovat kesken ja olen nyt, mikäli kaikki menee putkeen, vaihtamassa pääainetta humanistiselle puolelle. Olen tosin suurimman osan elämääni ollut mukana työelämässä (Kokopäivätöissä, joskus kahdessa yht'aikaisesti), joten siitä löytyy minulle oiva tekosyy opintojeni pitkittymiselle... (Oikeasti ei, olen vain laiska)

Palatkaamme takaisin humanistisiin alojen arvostukseen. Jostain kumman syystä Suomessa on vallalla ajatus, että vain kovat luonnontieteilijät - lähinnä teknologia puolella - tekevät tulosta ja hyödyttävät yhteiskuntaa, samalla kun humanistit vain kuluttavat turhaan koulunpenkkejä ja myöhemmin tekevät tutkimusta jolla ei ole mitään tekemistä todellisen elämän kanssa (Joka muuten pätee vielä enemmän näihin propellihattuihin - ainakin niissä yrityksissä joissa minä olen ollut töissä - heillä kun ei ole mitään käsitystä siitä kuinka heidän hienot keksintönsä toimivat todellisessa maailmassa. Useinkaan eivät toimi). Suomessa humanistisia aloja järjestään aliarvioidaan ja jätetään huomioimatta. Mikä on sääli, mutta ehkä tämän maan on kaaduttava täysin teknologian syliin ennen kuin joku huomaa että Hei! Me tarvitaan niitä humanisteja auttamaan meitä tän kaiken teknologian hyväksikäytössä. Insinöörit kun eivät oikein osaa kuvitella miten heidän kehittelemäänsä teknologiaa voisi hyödyntää, eikä moisen miettiminen edes kuulu heille. Insinöörien kannalta monet ihmisten keksimät teknologian hyödyntämistavat ovat olleet teknologian väärinkäyttöä...

Tuli tutkimuksesta mieleeni, että ne muutamat tuttuni jotka tekevät töitä tutkimuksen parissa valittelevat sitä kuinka hankalaa Suomessa nykyisin on saada rahoitusta perustutkimukselle joka ei kiinnosta isoja yrityksiä. Rahoitusta kaadetaan sekä hallituksen, että yritysten puolelta erittäin lyhytnäköisesti johonkin sellaiseen josta saavutettava hyöty tuottaa voittoa seuraavan vuoden-parin aikana. On ymmärrettävää etteivät yritykset (Jotka ohimennen sanoen eivät enää nykyisenä optioaikana tavoittele taloudellista voittoa, vaan osakekurssin kasvua, joilla kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja tämä on ymmärrettävää sillä yrityksiä johtavat palkkajohtajat ajattelevat vain omaa palkkapussiaan, mielummin nopea kurssinnousu nyt, kuin järkevä - johtajien palkkapussin mielestä liian hidas - kasvu, joka tuottaa pidemmän päälle suuremman hyödyn sekä yrityksen omistajille, että yhteiskunnalle, mutta ei välttämättä niille johtajille) sijoita perustutkimukseen, vaikka se olisikin pitkällä tähtäimellä yritystenkin etu. Kun taas se, että valtio ei sijoita perustutkimukseen on...kammottavan yksisilmäistä.

Itse teknokraattina tiedän - kuten muistaakseni Linus Torvaldskin sanoi -, että teknologia ei muuta mailmaa, ihmiset muuttavat maailmaa. Vaikka mediassa toitotetaan sitä kuinka internet on muuttanut maailmaa, ei se pidä paikkansa, (länsimaista) maailmaa ovat muuttaneet ne ihmiset jotka löysivät internetin ja oppivat käyttämään sitä hyödyksi ja huviksi.

Nyt kaikki teknokraatit yhdessä: Ihmiset muuttavat maailmaa, ei teknologia.

Menikö jakeluun?

1 Comments:

At 4:45 ip., Blogger Brim said...

Itse humanistisen tiedekuntaan eksyneenä pidän sitä paikkaa ihan yhtä tärkeänä kuin muitakin tiedekuntia. Jokainen voi hiljaa itsekseen ensinnäkin miettiä, mitä tarkoittaa sana "humanismi" (en tietenkään tarkoita sinua, vaan niitä, jotka sanovat sanan "humanisti" tietyin, halveksivin äänenpainoin).

Ilman humanismia ei olisi kirjastonhoitajia, kulttuurin, median ja taiteiden asiantuntijoita ja tutkijoita, psykologeja (humanistinen näkökulma on siinä hommassa elintärkeä), opettajia (kasvatustieteetkin ovat kovin humanistisia luonteeltaan), ja herra ties miten monia muita tarpeellisia tekijöitä.

Jokainen humanisteja dissaava voi pähkäillä onko siinä dissaamisessa mitään järkeä, seuraavan kerran kun tarvitsee humanistin apua (eli lähes päivittäin, jollakin tapaa).

Että sillä lailla. Laittakaas pipot päähän.

Hieno blogi sinulla, lisäsin heti suosikkeihini :)

 

Lähetä kommentti

<< Home